Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2017.

Kuinka minä pääsin lääkikseen

Kuva
Nyt kun nimilistat tänä vuonna Suomen lääkiksiin hyväksytyistä opiskelijoista on pari päivää sitten julkistettu, on sopiva hetki muistella omaa luku-urakkaa ja pääsykoekevättä 2015. Tällä hetkellä moni tänä keväänä lääkikseen päässyt hymyilee päivät pitkät ja lukee hyväksymiskirjettään läpi uudestaan ja uudestaan; ja paljon useamman unelma on murskana, mahdollisesti jo monetta vuotta putkeen. Pääsykoeprosessi on julma ja stressaava alasta huolimatta, mutta tietysti suosituilla aloilla sen merkitys ja stressaavuus korostuu. Monen vuoden työ tiivistyy siihen viiteen tuntiin, jolloin suorituksen pitäisi olla huipussaan. Ketään ei kiinnosta, oletko silloin sairaana tai saitko nukuttua tuntiakaan edellisenä yönä, silloin on suoriuduttava. Pidän silti itse pääsykoetta parhaana tapana valita opiskelijat korkeakouluihin enkä henkilökohtaisesti kannata nykyistä ajattelutapaa ylioppilastutkinnon merkityksen lisäämisestä jatko-opiskelupaikkoja haettaessa.



Olen itse aika hyvä esimerkki siit…

Nukkumisympäristön turvallisuus

Kuva
Kierimään oppimisen myötä heräsi uusia kysymyksiä myös Ennin nukkumisen suhteen. Tyttö kierii toki lähinnä valveilla ollessaan, mutta muutaman kerran hän on unissaankin kääntynyt selältä masulleen. On muuten söpön näköistä kun unessa oleva pikkutyttö kääntyy sängyssä selältä masulle ja nostaa ylävartaloa ja päätä unisena silmät kiinni, kunnes rojahtaa alas ja maiskuttaa tyytyväisenä. Eniten Enni kääntyilee juuri herättyään, jolloin hän helposti virkeänä pyörii koko parisängyn pituuden ja hymyilee tyytyväisenä aina päästessään eteenpäin.




Tämä kääntyily aiheuttaa meidän nukkumisjärjestelyillä pienen vaaran paikan. Enni on vastasyntyneestä asti nukkunut perhepedissä meidän vieressä ja aikuisten parisängyssä ei luonnollisesti ole laitoja, jotka estäisivät pienen vauvan putoamisen. Ennin omasta pinnasängystä nämä laidat löytyisivät, mutta siellä tyttö ei viihdy kovin hyvin. Kokeilimme taas pinnasänkyä nukkumapaikkana ihan kunnolla nyt pari viikkoa sitten viiden päivän ajan, kunnes äidin k…

Vauvalle laulaminen

Kuva
Vauvalle laulaminen on jotenkin luonnollista ja intuitiivista. On tuutulauluja, erilaisia laululeikkejä ja loruja, niin perinteisiä kuin ihan uusiakin. Ennille on tullut tässä reilun puolen vuoden aikana lauleltua paljon ja tyttö rauhoittuu lauluun lähes poikkeuksetta - ainakin hetkeksi. Usein laulu saa hymyn tytön kasvoille ja hän kuuntelee hyvin keskittyneenä tuijottaen laulajaa silmät suurina koko laulun ajan. Uutena ilmiönä nyt viime viikkoina on tullut myös se, että Enni alkaa itkeä kun laulu loppuu (ja joistain lauluista hän jo tunnistaa viimeiset säkeet ja alkaa itkeä jo etukäteen). Uusi laulu korjaa tilanteen ja kun on laulettu tarpeeksi paljon, ei laulun loppuminen enää itketäkään.



Meillä on muutamia lempilauluja, joista Enni tykkää erityisen paljon. Suosikit tällä hetkellä ovat "Tuiki tuiki tähtönen" (leikin kanssa), "Hämä-hämähäkki" (leikin kanssa) ja Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin "Autiosaari". Pienempänä Enni usein nukahti kun hyräil…

Vauvan hoitopöytä

Kuva
Meille hoitopöytä on ollut Ennin syntymästä asti kiva paikka. Tyttö rauhoittui jo ihan vastasyntyneenä kun hänet laski hoitopöydälle makaamaan vaikka mikään muu lohdutuskeino ei toiminut; Enni on myös hymyillyt, nauranut ja jokeltanut ensimmäistä kertaa hoitopöydällä maatessaan. Vanhemmillekin on tämän myötä tullut jotenkin tosi positiivinen mielleyhtymä koko hoitopöydästä ja se on meillä toiminut aina hyvin niin varustelunsa kuin sijaintinsakin suhteen.




Meidän hoitopöytä sijaitsee kylpyhuoneessa pyykinpesukoneen päällä. Pyykkikone on sivusta täytettävää mallia niin hoitopöytä sopii sen päälle juuri sopivasti. Puhallettava hoitoalusta ja sen päällinen hankittiin Ikeasta ja lisäksi alustan vieressä on 3 sproutsin kiva pöllökori, jossa on kaikkea vaipan- ja vaatteidenvaihtoon liittyvää tavaraa. Ennen Ennin syntymää suunnittelimme itse asiassa sijoittavamme hoitopöydän makuuhuoneeseen ja isäni rakensi jo sitä varten sinne pienen tasonkin, mutta huomasimme nopeasti, että vesipiste hoitop…

Kuinka rauhoittaa huutava lapsi ja SF Kids Play

Kuva
Kaikki vauvat huutavat joskus. Jokainen vanhempi on todennäköisesti joskus törmännyt tilanteeseen, että vaikka mitä tekisi ja päällään seisoisi, huuto vaan jatkuu. Onneksi monesti vauvan kanssa tilanne ei ehdi mennä huutokonsertiksi jos osaa lukea vauvan pieniä viestejä nälkä- ja väsymystilasta (koliikkivauvat ovat tietysti oma lukunsa). Pieni vauva huutaa yleisimmin nälkäänsä, toiseksi yleisimmin ehkä masukipuja tai väsymystä. Ja vaippa pitää tietysti olla kuiva, että vauva viihtyy.




Enni on paria ensimmäistä kuukauttaan lukuunottamatta ollut tosi rauhallinen vauva. Nykyään on paljon päiviä, jolloin hän ei huuda ollenkaan. Itse ajattelen, että tähän on kaksi syytä: a) Ennin suolisto on jo niin kehittynyt, etteivät masukivut juurikaan enää vaivaa ja b) olemme vanhempina oppineet tulkitsemaan Enniä paljon alkua paremmin. En usko, että Enni oli pahimmasta päästä huudon suhteen alle kuukauden ikäisenäkään, mutta silloin meille kyllä tuli miehen kanssa ajoittain pieniä epätoivon hetkiä ka…

Vauvalle lukemisen tärkeys

Kuva
Ennille lukeminen on koko ajan muuttunut mielekkäämmäksi tytön kasvaessa. Ensimmäiset lukuhetket tytön ollessa parin viikon ikäinen eivät olleet kovin vuorovaikutteisia, joskin jo silloin huomasin, että Enni nukkui syvemmin kun kuuli tutun äänen juttelevan hänelle. Pikku hiljaa tyttö huomasi kirjan ja se alkoi esineenä kiinnostamaan enemmän kuin sen sisältämä tarina. Tällöin lukuhetket menivät nopeasti siihen, että Enni repi kirjan kantta tai koitti vetää itsensä kirjan päälle tai hakkasi kansia yhteen - mikä ei ainakaan helpottanut tekstin lukemista. Raukeana tyttö jaksaa nykyään kuunnella satuja parhaiten (jonkun aikaa) ja selvästi nauttiikin niistä; ja välillä saa äitikin palkinnoksi mahtavan leveän hymyn ja keskittyneen katseen kun tarina etenee.





Nyt kun Enni on jo seitsemän kuukauden ikäinen, jaksaa hän kuunnella satuja kohtuullisen hyvin. Hän selvästi nauttii siitä, että huomio keskittyy lukuhetkessä paljolti häneen (koitan katsoa tyttöä silmiin mahdollisimman usein) ja hän osa…

Imetyksen jatkuminen 6 kk jälkeen

Kuva
Enni täytti pari päivää sitten jo seitsemän kuukautta ja ajattelin sen kunniaksi kirjoittaa taas imetyksestä. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka imetys oli alussa vaikeaa ja kuinka se on ainakin meille ollut monesti oikeaa välineurheilua, mutta nyt ajattelin keskittyä imetyksen hyviin puoliin ja ajatuksiini sen jatkumisesta. Raskaana ollessani en pahemmin ajatellut koko imetystä, halusin toki täysimettää vauvaa aluksi, mutta siihen se aiheen miettiminen aika lailla jäikin. Kuvittelin, että imetys tulisi luonnostaan ja olisi yksi omalla painollaan kulkeva pieni osa vauva-arkea. Nyt seitsemän kuukauden imetystaipaleen jälkeen ajatuksia imetystä kohtaan on ehtinyt muodostua jo paljonkin ja olen huomannut, että monet ennakko-odotukseni sitä kohtaan olivat täysin vääriä.




Ensinnäkin olen alkanut arvostaa imettäviä äitejä enemmän kuin ennen. Ennen omaa lasta pidin imetystä luonnollisena ja helppona asiana ja osana äitiyttä, mutta nyt olen uudella tavalla oppinut ja nähnyt, kuinka s…

Frisbeegolfaamassa vauvan kanssa

Kuva
Frisbeegolf on kiva ja rento ulkoiluharrastus, jota voi hyvin mennä pelaamaan vauvankin kanssa. Kävimme Ennin kanssa ensimmäistä kertaa frisbeegolfradalla viime viikonloppuna ja homma sujui kyllä hyvin. En itse tosin pelannut kuin yhden väylän harjoitusmielessä enkä seurannut muuta porukkaa koko kierrosta esimerkiksi metsäväylien kohdalla. Enni kulki mukana rattaissa ja kantorepussa. Iltapäivä oli silti mullekin ihan mieluinen, vaikken pelaamaan nyt päässytkään niin aktiivisesti. Ennin kanssa oli kiva kävellä kentällä ristiin rastiin ja nauttia kesäpäivästä. Ennikin tykkäsi katsella uusia maisemia ja ihmetellä lentäviä kiekkoja ja niiden heittelijöitä.



Olimme pelaamassa Puolarmaarin frisbeegolfkentällä, jonne on ihan viikko sitten rakennettu 7 uutta väylää. Kokonaisuus muuttui samalla muutenkin, sillä vanhojakin väyliä oli muokattu jonkun verran. Puolarmaarissa monet väylät kulkevat metsän läpi, eli se ei ollut ehkä kaikista optimaalisin kenttä kulkea vauvan kanssa. Toki kantorepussa…